Bangkokilaisen isoäidin keittiöstä Tallinnan keittiömestariksi – tutustu NOK NOKin Nawaporn Sukprasertiin

28.10.2026

Lokakuusta lähtien NOK NOKin keittiötä on johtanut Nawaporn Sukprasert. Työkavereidensa keskuudessa New-nimellä tunnettu kokki on työskennellyt ravintolassa jo neljä vuotta ja tuntee niin tiiminsä, asiakkaat kuin heidän mieltymyksensäkin läpikotaisin. Nimitys keittiömestariksi oli siksi luonteva seuraava askel. Tutustutaan New’hun paremmin!

Nawaporn Sukprasertille ruoanlaitto on aina merkinnyt enemmän kuin pelkkää ruokaa – se on yhteys kotiin. Isoäitinsä innoittamana, kansainvälisen kokemuksen kartuttamana ja aitojen makujen inspiroimana hän tuo nyt osaamisensa ja luovuutensa NOK NOKiin ja tutustuttaa asiakkaat thaimaalaisen keittiön monipuoliseen maailmaan.

Miten sinusta tuli kokki?

Rakastuin ruoanlaittoon jo lapsena. Isoäitini rakasti kokkaamista ja valmisti jatkuvasti ruokaa kaikille. Aina kun hän laittoi ruokaa, olin mukana auttamassa. Vähitellen hänen intohimostaan tuli myös minun intohimoni. Isoäitini kutsui minua aina ”kokiksi”, ja joka kerta se innosti minua entistä enemmän ruoanlaittoon. Rakastan nähdä, kuinka iloisiksi ihmiset tulevat syödessään valmistamaani ruokaa.

Olin aina tyytyväinen saadessani laittaa ruokaa perheelleni, mutta tuolloin en vielä osannut kuvitella itsestäni ammattikokkia. Tiesin rakastavani ruoanlaittoa, mutta en ollut varma, miten voisin tehdä intohimostani ammatin. Siksi päätin opiskella matkailu- ja hotellialaa ja suoritin kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Ajattelin sen avaavan minulle enemmän mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Suoritin harjoitteluani So Bangkok -hotellissa, jossa pääsin seuraamaan kokkien työskentelyä hotellin keittiöissä. Joskus sain myös auttaa raaka-aineiden valmistelussa. Aloin nähdä ruoanlaiton aivan uudessa valossa. Minuun teki vaikutuksen se, kuinka paljon vaivaa ja huomiota kaikki panostivat työhönsä – ei vain siihen, että ruoka maistuisi hyvältä, vaan myös siihen, että se näyttäisi kauniilta lautasella. Opin myös, ettei keittiössä työskentely ole aina helppoa. Odottamattomia ongelmia tuli vastaan jatkuvasti, ja kaikkien piti osata ajatella nopeasti ja löytää ratkaisuja.

Kaikki tämä sai minut ajattelemaan, että kokin työ on haastavaa mutta samalla erittäin mielenkiintoista. Ja ajattelin itsekseni: miksipä en kokeilisi?

Silloin ruoanlaitosta tuli minulle enemmän kuin vain rakas harrastus. Aloin miettiä, voisiko se olla juuri sitä, mitä todella haluan elämässäni tehdä.

Mikä on ensimmäinen ruokaan liittyvä lapsuusmuistosi, ja onko jokin tietty thaimaalainen ruoka, joka tuo sinulle kodin mieleen?

Thaimaassa vietetään joka huhtikuu Songkran-juhlaa. Vanhan perinteen mukaan jokainen perhe valmistaa ruokaa vietäväksi temppeliin buddhalaisille munkeille, eikä meidän perheemme ollut poikkeus. Tavalliseen juhlamenuumme kuuluivat riisinuudelit kookosmaitoisessa kalacurryssa, maustettu jauhelihasalaatti sekä mangoa ja tahmeaa riisiä.

Kaikki nämä ruoat ovat perheemme keittiön klassikoita, mutta jokaisella on oma merkityksensä. Esimerkiksi nuudeliruoat symboloivat pitkää ikää ja hyvää terveyttä, jauhelihasalaatti (larb moo) vaurautta ja hyvää onnea. Mango ja tahmea riisi puolestaan ovat suosittuja, koska huhtikuu on Thaimaassa mangokautta. Silloin kypsiä mangoja on runsaasti saatavilla, ja niistä valmistetaan perinteisesti jälkiruokaa tahmean riisin kanssa tai mangohilloa.

Isoäitini valmisti aina ruokaa, ja serkkuni ja minä autoimme häntä. Näin opin tuntemaan erilaisia raaka-aineita ja mausteita. Teimme tätä joka vuosi vuoteen 2010 asti, jolloin siskoni menehtyi onnettomuudessa. Aina kun laitan ruokaa, se tuo hänet mieleeni.

Mutta ruoka, joka muistuttaa minua kaikkein eniten kodista, on wokissa paistettu kurkku jauhelihan ja kananmunan kanssa. Kun olin lapsi, äitini joutui lähtemään töihin aikaisin aamulla, eikä hänellä ollut paljon aikaa valmistaa minulle aamiaista. Siksi hän teki tätä ruokaa hyvin usein. Se on todella helppo valmistaa alle kymmenessä minuutissa, mutta siinä on paljon makua. Rakastan valkosipulin tuoksua, kun sitä paistetaan jauhelihan, kananmunan ja kurkun kanssa. Maku on makea ja suolainen, mutta ei tulinen.

Kun muutin Viroon, valmistin tätä ruokaa usein aina koti-ikävän iskiessä. Se ei kuitenkaan koskaan maistunut yhtä hyvältä kuin äitini tekemänä.

Mikä toi sinut Eurooppaan ja Viroon?

Sain mahdollisuuteni NOK NOKin entisen keittiömestarin Kamphan Pakdangphanin kautta. Hän valitsi minut työskentelemään kanssaan, koska olin aiemmin kertonut hänelle unelmastani tulla kokiksi ja työskennellä ulkomailla hänen tavallaan.

Tuntui kuin kohtalo olisi ollut puolellani. Alle puoli vuotta myöhemmin sain puhelun, jossa kerrottiin, että Virossa sijaitseva NOK NOK -ravintola etsi työntekijää keittiöönsä. Suostuin epäröimättä ja sanoin olevani valmis lähtemään.

Kaikki tapahtui todella nopeasti. Kuukauden kuluttua olin jo Virossa, maassa, josta en ollut aiemmin tiennyt juuri mitään. Saavuin talvella ja näin lunta ensimmäistä kertaa elämässäni. Olin niin onnellinen! Rakastan kylmää säätä, varsinkin kun olen kotoisin Thaimaasta, jossa on niin kuuma! Perheeni jopa vitsaili: ”Älä unohda tuoda meille lunta tuliaisiksi!”

Tietenkin asuttuani täällä jonkin aikaa aloin ymmärtää, kuinka kylmiä ja pimeitä Viron talvet todella voivat olla. Joskus herään aamulla ja ulkona on edelleen pimeää. Silloin mietin: ”Onko todella jo aika lähteä töihin?” Odotan silti talvea joka vuosi, sillä rakastan lunta niin paljon.

Yksi asia, joka aluksi yllätti minut, oli se, kuinka vakavilta virolaiset vaikuttivat. Muistan hymyilleeni ihmisille ruokakaupassa, mutta he eivät hymyilleet takaisin. Joskus jopa mietin: ”Ovatko he minulle vihaisia?”

Eräänä päivänä pyysin kuitenkin apua kaupan työntekijältä. Hän näytti hyvin vakavalta, ja minua hieman jännitti. Vaikka emme oikein osanneet kommunikoida keskenämme, hän teki kaikkensa auttaakseen minua. Lopuksi hän vielä hymyili minulle. Se pieni hetki teki minut todella iloiseksi! Ymmärsin, etteivät ihmiset aina osoita ystävällisyyttään hymyilemällä, mutta se ei tarkoita, etteivätkö he olisi ystävällisiä. Joskus heihin tutustuminen vaatii vain hieman aikaa.

Olen nyt asunut täällä neljä vuotta, enkä olisi koskaan kuvitellut jääväni näin pitkäksi aikaa. Olen oppinut näiden vuosien aikana valtavasti. Olen opiskellut viroa, tutustunut kulttuuriin työkavereideni kautta ja osallistunut paikallisiin tapahtumiin. Nautin aidosti siitä, että saan oppia jatkuvasti uutta Virosta ja virolaisista.

Thaimaalainen ja virolainen ruokakulttuuri eroavat toisistaan melko paljon. Onko Virossa asumisen ja työskentelyn aikana tullut vastaan paikallisia raaka-aineita tai ruokaperinteitä, jotka ovat yllättäneet tai inspiroineet sinua?

Jos minulta kysytään, mikä on suosikkiruokani Virossa, vastaan ehdottomasti hapankaali!

Maistoin sitä ensimmäistä kertaa joulumarkkinoilla. Tilasin annoksen, jonka lisukkeena oli hapankaalia, mutta päätin aluksi jättää sen syömättä, koska ajattelin, ettei se luultavasti olisi minun makuuni. En yleensä ole suuri hapatettujen tai säilöttyjen ruokien ystävä. Minusta tuntui kuitenkin pahalta jättää ruokaa lautaselle, joten ajattelin: miksipä en maistaisi?

Ensimmäinen suupala todella yllätti minut! Se oli herkullista mutta samalla hyvin erilaista kuin mihin olin tottunut. Halusin maistaa toisenkin suupalan, ja ennen kuin huomasinkaan, olin syönyt kaiken.

Täytyy myöntää, että siitä joulumarkkinakäynnistä lähtien jääkaapissani on aina ollut hapankaalia. Syön sitä jopa lisukkeena itse valmistamieni thaimaalaisten ruokien kanssa. Yllättävää kyllä, ne sopivat todella hyvin yhteen!

Mitä erikoisempiin ruokiin tulee, olen kokeillut Virossa monenlaista. Maistan mielelläni melkein mitä tahansa. Olen syönyt karhua, peuraa ja jopa hylkeenlihaa! Ehkä nämä eivät ole virolaisille kovin erikoisia, mutta minulle ne olivat ehdottomasti uusia kokemuksia, sillä Thaimaassa tällaisia lihoja ei yleensä syödä.

Kerran ystäväni antoi minulle hirvimakkaraa, ja päätin valmistaa siitä thaimaalaistyylisen tulisen ja happaman salaatin, jota kutsutaan nimellä yum. Sekoitin makkaran joukkoon chiliä, limettimehua ja tuoreita thaimaalaisia yrttejä. Tulisten, happamien ja aromaattisten makujen yhdistelmä sopi makkaran kanssa todella hyvin. Se oli herkullista!

Jos taas kysytään, mistä en erityisemmin pitänyt, vastaisin luultavasti kohuke eli virolainen rahkapatukka. Kun maistoin sitä ensimmäistä kertaa, maku oli minulle täysin uusi. Se oli makea, mutta rahkassa oli myös hieman hapokas vivahde, joka erosi melkoisesti niistä jälkiruoista, joita olin tottunut syömään Thaimaassa. En sanoisi sitä pahaksi, mutta en luultavasti valitsisi sitä itse.

Jos joku vierailee NOK NOKissa ensimmäistä kertaa, mitä ruokaa suosittelisit hänelle ehdottomasti?

Haluan näyttää asiakkaille thaimaalaisen ruoan monipuolisuuden. Toivon, etteivät ihmiset ajattelisi thaimaalaisesta ruoasta puhuttaessa vain tulisuutta. Thaimaan jokaisella alueella on omat ainutlaatuiset valmistustapansa, raaka-aineensa, makunsa ja erityispiirteensä. Haluan NOK NOKin ruokalistan avulla tutustuttaa asiakkaita entistä laajemmin thaimaalaiseen ruokakulttuuriin, myös sellaisiin annoksiin, joita he eivät ehkä ole aiemmin maistaneet.

Siksi kannustan kokeilemaan erilaisia annoksia ja jakamaan niitä seurueen kesken, sillä se kuuluu olennaisesti thaimaalaiseen ruokakulttuuriin. Kun pöydässä on monipuolinen valikoima makuja, jokainen pääsee maistamaan kaikkea. Juuri tätä varten olemme luoneet maistelumenumme.

Jos minun kuitenkin pitäisi valita vain yksi annos, suosittelisin uudelta ruokalistaltani Kanang Moo Krobia eli wokissa paistettuja ruusukaaleja rapean possunkyljen kanssa.

Nyt kun olet NOK NOKin keittiömestari, onko sinulla uusia ideoita tai muutoksia, joita odotat innolla pääseväsi toteuttamaan ravintolassa?

Haluan säilyttää NOK NOKin ainutlaatuisen identiteetin ja korkeat laatustandardit sekä samalla kehittää ruokalistaa vähitellen entistä monipuolisemmaksi. Toivon esimerkiksi, että NOK NOK olisi thaimaalainen ravintola, jossa asiakkailla on runsaasti valinnanvaraa paitsi eri ruokalajien myös erilaisten lihavaihtoehtojen suhteen.

Yksi ensimmäisistä muutoksista onkin sianlihan palauttaminen NOK NOKin ruokalistalle. Sianliha on aina ollut tärkeä osa thaimaalaista ruokakulttuuria. Käytämme sitä hyvin monissa ruoissa, ja monet Thaimaan suosituimmista annoksista valmistetaan juuri sianlihasta.

Ajattelen myös asiakkaita, jotka ovat aiemmin matkustaneet Thaimaassa. Kun keskustelen siellä käyneiden ihmisten kanssa, he mainitsevat usein ruokia, kuten Pad Kra Pao Moo Sab (thaibasilikan kanssa paistettu jauheliha), Moo Krob (thaimaalainen rapea possunkylki) ja monet muut sianliharuoat, joista he ovat matkoillaan nauttineet. Uskon, että moni heistä ilahtuisi nähdessään suosikkiannoksiaan jälleen ruokalistallamme.

Otan myös mielelläni vastaan ideoita ympärilläni olevilta ihmisiltä. Esimerkiksi lisäämme ruokalistalle perinteisen thaimaalaisen nuudelikeiton, joka tunnetaan Thaimaassa nimellä Guay Tiew Nam. Idea tuli tiimimme jäseneltä Paulilta, joka valmisti keittoa henkilökunnalle. Kaikki pitivät siitä todella paljon, ja aloimme pohtia sen lisäämistä ruokalistalle.

Thaimaassa nuudelikeitto on yksi suosituimmista arkiruoista. Sen erityisyys piilee liemessä, joka saa täyteläisen arominsa ja makunsa pitkään haudutetuista raaka-aineista, kuten vihanneksista, valkoretikasta sekä erilaisista liha- ja luupaloista. Keitto maistuu kaikenikäisille, ja monet thaimaalaiset voisivat syödä sitä lähes päivittäin kyllästymättä.

Minulle keittiömestarin työ ei tarkoita vain uusien annosten kehittämistä. Yhtä tärkeää on varmistaa, että jokainen keittiöstä lähtevä annos täyttää samat korkeat laatuvaatimukset. Eikä kyse ole pelkästään ruoasta – koko tiimimme on aidosti vieraanvarainen ja tuntee hyvin sekä tarjoilemansa annokset että thaimaalaisen ruokakulttuurin yleisesti. Haluan, että jokainen asiakas lähtee NOK NOKista niin lämpimän kokemuksen saaneena, ettei malta odottaa seuraavaa vierailuaan – ja tuo silloin myös ystävänsä mukanaan.

Toivotamme New’lle kaikkea hyvää uudessa tehtävässään ja odotamme innolla näkevämme sinut NOK NOKissa!